Tämä talo säästää sinulle joka päivä rahaa!

Passiivirakenne saatavilla jokaiseen Puutalokympin rakentamaan taloon.

Älä tyydy tavalliseen taloon ja heitä energiaa hukkaan, vaan rakenna A+ Kymppitalo. A+ luokan talossa eri rakennusosat on lämmöneristekyvyltään tehokkaita ja tulevaisuuden energiakustannuksesi minimoituvat samalla. Asumalla A+ kymppitalossa, elät siis energiataloudellisemmin ja säästät joka päivä riihikuivaa rahaa.

Hyviä syitä passiivitalon hankintaan

  • Lämmityksen tehon tarve ja energiakulutus minimoituu.
  • Lämmitysjärjestelmä on yksinkertaisempi ja tehon tarpeeltaan pienempi.
  • Talon teknisten laitteiden määrä on pienempi ja niiden sähköntarve vähäisempi.
  • Kun tulevaisuudessa energiakustannukset kallistuvat, niin passiivitalon energiakustannukset ovat huomattavasti pienemmät.
  • Mahdollisuus hyödyntää uusiutuvia energialähteitä kuten aurinkoenergiaa ja lämmöntasausta tulisijasta.
  • Tekniikan ylläpito- ja korjauskustannukset vähenevät.
  • Kodissa on hyvä sisäilma ja vähemmän haitallisia päästöjä. Talon jokaisen huoneen lämpötilaa voidaan erikseen säätää. Huoneilma tuntuu miellyttävältä jopa alle 20-asteisena, sillä kylmiä pintoja tai vedon tunnetta ei ole.
  • Talolla on parempi jälleenmyyntiarvo.
  • Talon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja kustannukset ovat keskimääräistä pienemmät

Passiivitalon rakentaja säästää

  • Passiivitalon lämmityksen tarve on pienempi, kuin matalaenergiatalolla, joten sen lämmitysjärjestelmä voi olla sama, kuin matalaenergiatalolla (poistoilmalämpöpumppu)
  • Vaikka passiivitalossa on kalliimmat rakennuskustannukset kuin perustalossa, rahaa säästyy hankittaessa lämmitysjärjestelmää. Passiivitalon ilmanvaihtokoneet ovat perinteisen pientalon halvimpaan lämmitysmuotoon verrattaessa jopa 12 000 euroa edullisemmat.
  • Passiivitalon säästämä energian kulutus on vuodessa 6885 kWh, joka on lähes 40% perinteisen talon kokonaisenergian kulutuksesta.

Mitä eroa on Puutalokympin perustalolla ja passiivitalolla?


MatalaenergiataloA+ passiivitalo
Seinän eristeParoc Isolevy 250mmSPU polyuretaanilevy 150mm

+ muovikalvo 0,2 SFS+ Paroc Isolevy 100mm
Yläpohja 1-kerrosParoc Isolevy 100mmParoc Isolevy 200mm

+ puhallusvilla 400mm+ puhallusvilla 400mm
Yläpohja/välipohjaParoc Isolevy 400mmSPU polyuretaanilevy 170mm
1½-kerrosta
+ Paroc Isolevy300mm
IkkunatSkaala MSEAvalkoinen BeetaSkaala MSEAvalkoinen Alfa

karminleveys 175mmkarminleveys 175mm
Ulko-ovi Skaala UO 307F Skaala UO 307F Alfa

maalattu valkoinenmaalattu valkoinen
LämmitysjärjestelmäAsiakas hankkii itse Puutalokymppi suosittelee

(esim. maalämpö)Fresco Futura FF400-650


Ilmastointikone poistoilma-lämpöpumpulla

Vaatimuksia passiivitalolle

  • Uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset muuttuvat 1.1.2010. Energiatehokkuuden tulee olla 30% nykyisestä C3/2007 tasosta ja hirsitaloilla 20%. Määräyksen avulla toteutetaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan sitoutumista päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen, johon Suomi sitoutui marraskuussa 2008 (Ympäristoministeriön tiedote 22.12.2008)
  • Passivitalojen primäärienergiantarve on laskennallisesti 120 kWh/m².
  • Siitä on lämmitysenergiantarve 15 kWh/m² ja lämmitystehon tarve 10 W/m² (EU:ssa)
  • Suomessa on kokonaisenergian tarve 75 - 85 kWh/m² verrattuna Keski-Eurooppaan, koska Suomessa on pienempi jäähdytystarve.
  • Suomessa lämmitysenergian tarve passiivitalossa on 25 - 35 kWh/m²
  • Passiivenergiatalossa tulee lämmitysenergian kulutus olla yli 80% pienempi, kuin tavallisessa talossa.
  • Passiivitalo ei tarvitse perinteistä lämmitysjärjestelmää, vaan passiivitaloissa voidaan käyttää ilmaisenergiaa, hyodyntämällä talon sisäisiä lämpokuormia ja aurinkoenergiaa.
  • Passiivitaloihin tehdään hyvä lämmöneristäminen ja ulkovaipan ilmanpitävyys.
  • Suomessa tarvitaan kylmimpänä aikana lisälämmitystä ja siihen riittää vaikkapa ilmanvaihtokoneen tuloilman lisälämmitysvastus

Puutalokympin passivitalon energiavertailussa on käytetty perinteiseti rakennettua ja passiivirakenteella toteutettua Puutalokympin Neliapila C talomallia. Tutkimuksen on toteuttanut opinnäytetyönä Eija Mäntymäki Ympäristöteknologia - YAMK 9.2.2009.